Olemme saaneet viime aikoina lukea lukemattomia mainoksia ja päivityksiä tilojen desinfioinneista. Kuka sumuttaa desinfiointiainetta pinnoille, joku ampuu tilaan desinfiointipanoksen ja joku savuttaa ja toinen kaasuttaa jotain, joka tuhoaa kaiken. Nyt tietysti erityisesti koronan. Asiaan vihkiymättömän on varmasti vaikea saada selville mikä on nyt tarpeellista ja mikä menetelmä toimii ja mikä saattaa olla jopa haitallista. Lisäksi desinfiointia tehdään pyyhkimällä erilaisilla puhdistusaineilla, on desinfektioainetta ja desinfioivaa puhdistusainetta ja pitääkö pinta ensin pyyhkiä tai pestä vai miten niitä aineita oikein käytetään?!?!
Perusperiaate on, että normaalit puhdistusaineet ja kunnolliset välineet (esimerkiksi mikrokuituiset pyyhkeet) riittävät poistamaan lian ja mikrobit eli myös virukset. Se juttu on siinä, että puhdistusaine tai esimerkiksi otsonoitu vesi irrottaa likaa pinnoilta yhdessä ”terävän” mikrokuidun kanssa ja lika tarttuu pyyhkeeseen ja kulkeutuu sen mukana pois pinnoilta. Desinfioivat aineet ja – menetelmät taas tuhoavat mikrobit.
Epidemia-aikana on ihan perusteltua tehostaa siivousta. Tehostaminen tarkoittaa, että pyyhitään pintoja useammin. Ja kannattaa keskittyä kosketuspintoihin. Niihin pintoihin, joita me kosketellaan ja joilla me työskennellään. Eri tiloissa pitää tietysti miettiä, että mikä on kosketuspintaa. Päiväkodeissa esimerkiksi lattia on kosketuspintaa.
Kun tiloissa on paljon käyttäjiä, on järkevää varmistaa, että virukset saadaan tuhottua kosketuspinnoilta ja tähän voi ja kannattaa käyttää pyyhinnöissä desinfioivia puhdistusaineita tai esimerkiksi otsonoitua vettä. Tällöin puhutaan desinfiointipyyhinnöistä. Jotkut yritykset tarjoavat tähän myös desinfioivien aineiden sumutuspalvelua. Se millaisia aineita sumutuksessa käytetään, on monen palvelun kohdalla jäänyt epäselväksi ja olennaista on, että sumutettu aine pyyhitään pinnoilta pois. Muuten se jää pinnoille edelleen mikrobien ravinnoksi eli tarjoaa hyvän kasvualustan. Lisäksi desinfioivat aineet eivät useinkaan tehoa lian läpi, jolloin ennen näitä sumutuksia tarvittaisiin pyyhkiä pinnat normaaleilla puhdistusaineilla. Kävin tässä eräässäkin kauppakeskuksessa viikonloppuna ja seurasin, kun siellä desinfioitiin kosketuspintoja. Pinnalle sumutettiin ainetta ja pyyhkäistiin kevyesti. Omatuntoni ei antanut minulle rauhaa ja kävin antamassa neuvojani ammattilaisena. Kerroin, että kosketuspintaa pitää ihan oikeasti pyyhkiä eli hangata, jos sen mielii saada puhtaaksi. Pelkkä pyyhkäisy ei riitä. Puhtaushan ei tule puhaltamalla.
Jos tilanne äityy pahaksi jossakin kohteessa ja tulee tartuntaepäilyjä ja ehkä sairastumisiakin, silloin on paikallaan miettiä tehokkaampaa desinfiointia. Tällä turvataan muut tiloissa työskentelevät ja toiminnan jatkuminen. Tällöin ehdottomasti suosittelen vetyperoksidiin perustuvaa desinfiointikaasutusta. Miksi? Koska se on turvallinen, hajoaa vedeksi ja hapeksi. Se ei siis jää pinnoille ravinnoksi ja kasvualustaksi mikrobeille. Kuivakaasutus VHP-menetelmällä on vielä turvallista pinnoille, sen pisarakoko on pienempi kuin AHP-menetelmässä ja kaasun kosteusprosentti on pienempi kuin huoneilman kosteus, joten kuivakaasutuksesta ei tule pinnoille ollenkaan kosteutta. Kaikkiahan me tiedämme mitä kosteusjäämät pinnoilla aiheuttavat. XHome desinfiointikaasutuksessa kaasu tehdään 50% vetyperoksidiliuoksesta, kun monella kilpailijalla se tehdään alle 10%:sta vetyperoksidista. Kaasun ero desinfiointipyyhintään on siinä, että kaasu tunkeutuu kaikkiin paikkoihin, jokaiseen koloon ja se tuhoaa virukset myös huoneilmasta, siihen me emme pyyhinnöillä pysty. Tehokkainta pahoissa tilanteissa on siis tehdä desinfiointipyyhintöjä ja -kaasutusta sopivassa suhteessa tiloista ja toiminnoista riippuen.
Eeva-Leena