Rakkaudesta lajiin vai rahan takii? Terveiset periferiasta

Tällä viikolla on noussut keskusteluihin sosiaalisessa mediassa se, että siivousalan yritykset eivät saa töihin suomalaisia työntekijöitä. On väitetty, että suomalaisia ei kiinnosta tehdä siivoustyötä. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät on taas koettu hyvin motivoituneeksi ja hyviksi työntekijöiksi. Me olemme kokeneet sekä kantasuomalaiset että ulkomaalaiset työntekijät luotettaviksi ja ahkeriksi työntekijöiksi. Me täällä periferiassa olemme tietysti ihan eri tilanteessa kuin eteläsuomalaiset siivousalan yritykset. Etelässä ja isoimmissa kaupungeissakin on varmasti kaikenlaista työtä tarjolla paljon enemmän kuin meillä täällä. Siinä yksi syy siihen, että suomalaisia ei hakeudu siivoustyöhön. Keskusteluissa on otettu esille myös se, että syy siihen, että suomalaisia ei siivoustyö kiinnosta, on huono palkka. Olen täysin samaa mieltä siinä mielessä, että siivoustyöstä ei makseta riittävästi palkkaa, onhan työ kuitenkin todella itsenäistä ja vaativaa ja myös fyysisesti kuormittavaa.

Siivousalalla on kuitenkin muutama vuosi sitten tehty mittavat palkankorotukset, joiden tarkoitus oli nostaa siivoojat palkkakuopasta samalla tasolle kuin esim. myyjät. Tässä onnistuttiin mielestäni kohtuullisen hyvin. Työehtosopimuksemmehan määrittelee, että tehtäväkohtainen palkan osa määräytyy työtehtävän vaativuuden perusteella. Työn vaativuuden arvioinnin tekee työnantaja yhteistyössä luottamushenkilön kanssa. Niissä yrityksissä, joissa työntekijät eivät ole järjestäytyneitä, mukana pitäisi olla työntekijän edustaja. Kuinkahan monessa pienemmässä yrityksessä näin on ollut tai on? TES:n mukaisen työn vaativuuden arvioinnin tekeminen vaatii osaamista ja ammattitaitoa ja ymmärrystä työtehtävästä. Tässä tehtävässä me työnantajat oikeasti osoitamme myös arvostuksemme työtä ja työntekijää kohtaan. Ymmärrän kyllä, että joissakin yrityksissä saattaa olla iso kiusaus ottaa hieman lisää katetta määrittelemällä tehtäväkohtainen palkka pykälää alemmaksi eli siis siivoojan selkänahasta. Varsinkin, jos yritys itse on vielä hinnoitellut työn ja laskenut työajan alakanttiin. Me olemme tässä viime aikoina törmänneet useamman kerran siihen, että joku toinen yritys maksaakin jostain työstä 1-2 kahta palkkaluokkaa vähemmän palkkaa kuin me. Ja tämä on täysin laillista ja kukaan ei siihen tartu. Mielestäni jokaisen siivousalan yrittäjän pitäisi katsoa tässä itseänsä peiliin ja miettiä, maksetaanko meillä OIKEASTI työn vaativuuden mukaista palkkaa työntekijöille. Ne yritykset, jotka eivät maksa oikeudenmukaista palkkaa vaativasta ja itsenäisestä työstä, sahaavat omaa oksaansa pidemmässä juoksussa. En minä ainakaan hakisi työtä, josta tiedän saavani omasta mielestäni sen vaativuuteen nähden lian pientä palkkaa.

Toinen asia, jota kehittämällä hakijoita (sekä suomalaisia että ulkomaalaisia) tulisi alalle lisää on se, että me yritykset panostaisimme vieläkin enemmän työntekijöiden hyvinvointiin ja hyvän työyhteisön kehittämiseen. Toimin ennen yrittäjäksi ryhtymistä koulutuspuolella 25 vuotta ja jo silloin puhuttiin alati siitä, että pitäisi saada enemmän hakijoita siivoustyöhön ja mietittiin miten se onnistuisi. Olen vakaasti sitä mieltä, että siinä ei auta poppaskonstit eikä erilaiset hankkeet, vaan raaka yritysten tekemä työ. Alan hyvä imago ei tule koulutusorganisaatioista tai imagon nostatuskamppanjoista vaan siitä, että yritykset arvostavat ja pitävät huolta työntekijöistään, kehittävät työoloja, tuovat esille työn merkitystä ja yrityskulttuuriaan kuuntelevaksi, avoimeksi ja erilaisuutta hyväksyväksi ja maksavat heille oikeudenmukaista palkkaa. Mikäli yritys ei teen näin, on tänä päivänä ihan turha odottaa työntekijältä sitoutumista työhönsä tai työnantajaan. Näihin me panostamme ja olemme saaneet hyvin hakijoita kaikkiin avoimiin työpaikkoihimme. Työnhakijat toistuvasti kertovat hakevansa meille, koska me uskallamme tehdä asioita eri tavalla ja meistä välittyy positiivinen tekemisen meininki. Meillä ei olekaan ollut ongelmana löytää hyviä työntekijöitä vaan löytää hyvistä paras. Myös hyvissä työyhteisöissä tulee aina kuitenkin myös rutinaa jostain ja kun asioita laitetaan systemaattisesti kuntoon, pikkuhiljaa alkaa tulla palautetta mm. siitä, että kahvikupit ovat vääränvärisiä. Silloin SINÄ yrittäjä tai esimies tiedät tehneesi oikeita asioita ja asioita oikein.

Eeva-Leena