Tuntuuko muistakin siltä, että nykyisin siivouksen laadusta puhutaan enemmän huonoa kuin hyvää? Miksi siivoustyöntekijät valittavat kiirettä ja sitä, että nykyisin työtä ei saa/ei ole aikaa tehdä kunnolla? Miksi kuulemme asiakkailta palautetta, että siivooja oli käynyt ja vähän pyyhkäissyt pöytiä sieltä täältä?

Nämä kysymykset pyörivät usein mielessäni nykyisin. Olemme joutuneet pohtimaan puhtauden laatua ja Puhtaan Ilon tekemää työn laatua erityisesti toisista yrityksistä tulleiden työntekijöidemme kanssa. Osa ihmettelee sitä, että meillä on enemmän aikaa tehdä sama työ kuin jossain toisessa yrityksessä. Osa kysyy miksi käytätte tällaista menetelmää, kun edellisessä työpaikassa ei tätä käytetty. Mikä kaikkein ihmeellisintä, meille kerrotaan, että meiltä saa palautetta työstään, myös kiitosta.

Juuri näihin asioihin haluammekin panostaa. Me emme suostu myymään aliresurssoitua työtä. Meille usein sanotaan, että miksi teillä on noin kova hinta verrattuna kilpailijaan ja vastaus kuuluu nimenomaan, että haluamme asiakkaiksi sellaisia yrityksiä/koteja, joissa ymmärretään, että mikäli siivoojalle ei varata riittävästi aikaa työn tekemiseen, hän ei voi tehdä hyvää työtä. Ja se ei ole kummankaan osapuolen kannalta järkevää.

Luvattoman usein (käytännössä lähes aina) huonon laadun takaa löytyy väärin resurssoitu työmäärä. Aikaa työn tekemiseen on liian vähän. Kyse ei siis ole siivoojan ammattitaidottomuudesta (toki sitäkin joskus on), vaan kyse on siitä, että työ on myyty liian halvalla. Senkin vielä ymmärtäisin, että jos yritys haluaa jonkun kohteen hinnalla millä hyvänsä niin yritys kantaa vastuun tästä itse. Mutta usein tässä käy niin, että yrityksen kannettavaksi tarkoitettu riski kaadetaan siivoojan niskaan eli siivoojalle ei anneta riittävästi aikaa tehdä työ hyvin. Tästä seuraa siivousalaa vaivaava negatiivinen oravanpyörä; työ resurssoidaan väärin, se myydään liian halvalla, siivoojalle ei anneta riittävästi työaikaa ja hän ei voi onnistua työssään, reklamaatiot kaadetaan siivoojan niskaan ja työmotivaatio laskee ja työn laatu laskee edelleen. Lopulta yritys menettää asiakkaan ja maineensa. Kannattiko tämä? Hetkellisesti varmaan katteet saatiin kohdalleen, mutta kannattaako se pidemmässä juoksussa. En usko. Jokainen meistä haluaa tehdä työnsä hyvin ja jos siihen ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia niin se ei motivoi tehdä työtä.

Puhtausalan yrityksillä on aina selityskin valmiina tähän toimintatapaan. Nimittäin se, että asiakkaat eivät suostu maksamaan työstä riittävästi. Tämä lienee totta joidenkin asiakkaiden kohdalla. Mutta olisiko mahdollista yhdessä rintamassa saada myös asiakkaat paremmin ymmärtämään, että puhtausalan yritysten kipeäksi kilpailuttaminen ei ole järkevää. En vielä tiedä miten tämä tehdään, mutta aiomme ainakin aloittaa oikein resurssoidusta työstä puhumisen.

Me Puhtaassa Ilossa haluamme vaikuttaa puhtausalan imagoon. Työ, mitä teemme on arvokasta ja merkityksellistä työtä. Mistä sen tiedämme? Puhtaus on olennainen osa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Jos tilat, joissa teemme työtä tai vietämme aikaamme ovat likaiset ja pölyiset, terveytemme vaarantuu. Huonepöly mm. kerää itseensä uskomattoman määrän mikrobeja ja kun liikumme tiloissa pöly nousee hengitysilmaamme. Sen lisäksi kunnollisella siivouksella saadaan tiloista vähenemään tautia-aiheuttavat mikrobit turvalliselle tasolle. Erityisesti kosketuspintojen pyyhkiminen korostuu mm. epidemia-aikoina. Olen 100% varma, että kun alamme ymmärtää ja hyväksyä sen, kuinka suuri merkitys puhtaudella on terveyteemme, alan maine ja imago paranee entisestään. Itse en henkilökohtaisesti tätä nostetta kaipaa, pidän siivoustyötä erittäin mielenkiintoisena ja monipuolisena työnä, jossa saa kehittää ja haastaa itseään. Lisäksi työ itsessään vielä palkitsee, koska lopputulos on jokaisen tekijän nähtävillä.

– Eeva-Leena